Saksasta veturi?

Euroalueen talouden tasapainoisen elpymisen kannalta yksi keskeinen rooli on saksalaisilla kuluttajilla. Pieniä rohkaisevia merkkejä on siitä, että Saksalaiset vähitellen alkavat kasvattamaan kotimaista kulutustaan, ja siten vahvistamaan kokonaiskysyntää euroalueella.

Saksan tuonnin kasvu on viime kuukasina selkeästi piristynet, mikä on antanut vetoapua muulle maailmalle. Kauppatase on edelleen vahvasti ylijäämäinen, mutta ylijäämä ei enää ole kasvanut. Saksa ei siten enää ole toiminut jarruna muun maailmantalouden kasvulle.

Kehitystä on tukenut kulutuskasvun piristyminen. Vähittäiskaupan myynnin kehitys alkuvuonna kertoo positiivisen vireen jatkuneen.

Saksan kulutuskasvu on edelleen ollut varsin vaisu. Työttömyyden jatkuva lasku ja sen mukanaan tuomat palkkojen nousupaineet ovat kuitenkin omiaan tukemaan kulutuksen piristymistä.

Kulutusta nakersi finanssikriisiä edeltävinä vuosina työvoimatulojen BKT-osuuden lasku, kun rankalla kädellä kilpailukykyä parannettiin. Tämä sopeutuminen on kuitenkin nyt takanapäin: Viime vuosina palkkatulojen osuus kansantulosta on vakiintunut. Siten kulutuksen voidaan odottaa kasvavan paremmin linjassa BKT:n kanssa. Kulutus voi jopa kasvaa BKT:ta ripeämmin, jos kireät työmarkkinat saavat palkkatulojen BKT-osuutta paisumaan.

Mistään kovin rajusta käänteestä ei vielä puhuta. Teollisuuden tilausten kehitys kertoo kuitenkin lupaavasti edelleen kulutustavaroiden kysynnän vahvistumisesta.

EKP:n rahahanojen löysentäminen auttaisi tietysti vauhdittamaan tätä kehitystä.