Oxfamin harhaanjohtavat luvut

Oxfamin vertailu siitä, että maailman rikkaimpien ihmisen nettovarallisuus on suurempi kuin maailman köyhimmän puolikkaan yhteenlaskettu varallisuus on jälleen herättänyt huomiota. Vertailu ei kuitenkaan paljoakaan auta ymmärtämään varallisuusjakoa tai köyhyysongelmaa.

Keskeinen asia mitä lukema korostaa on, että maailman köyhimmällä puoliskolla tuskin on varallisuutta ollenkaan. Siten kuten selitin puolitoista vuotta sitten (Mitä jos rikkaiden varat jaettaisiin?) vaikka rikkaiden varallisuus jaettaisiin köyhille raha ei merkittävästi pienentäisi köyhyysongelmaa.

Osasyy siihen miksi köyhimmän puoliskon varallisuus Oxfamin tilastoissa on niin alhainen on, että ne kuvaavat nettovarallisuutta. Kaikkein ”köyhimmät” ovat ne joilla on enemmän velkaa kuin varallisuutta. Nämä tuskin ovat niitä ihmisiä joita ensin miellämme maailman köyhimmiksi. Maailman kaikkein vähäosaisimmat tuskin saavat lainaa ollenkaan. Merkittävä osa kaikkein köyhimmistä löytyvät siten Yhdysvalloista.

Kun Oxfam kertoo, että köyhimmän puoliskon varallisuus on vuodesta 2010 laskenut 41 prosenttia on vaikea uskoa, että tämä johtuisi todellisesta köyhien dramaattisesta köyhtymisestä. Oxfaminkin raportissa todetaan köyhimpien tulojen jopa kasvaneen. Todennäköisesti lukemat heijastavat ylivelkaantuneiden kasvanutta nettovelkaa. Tämä toki on ongelma (jos tilastot pitävät paikkansa), mutta ei kuitenkaan paljon kerro köyhimpien elinolosuhteiden muuttumisesta.

Oxfam korostaa varallisuuden keskittymisen syynä mm. veroparatiisien merkitystä. Merkittävin tekijä joka on ajanut varakkaimpien ihmisten varallisuuden kasvua (44 % vuodesta 2010 Oxfamin mukaan) on kuitenkin ilman muuta varallisuusarvojen (etenkin osakekurssien) nousu. Kuten kirjoitin jutussa Gates, osakekurssit ja varallisuudenjako ei ole selvää missä määrin tämä on syy huoleen, etenkin siltä osin kun osakekurssien nousu johtuu arvostusinflaatiosta. Oleellisempaa on tarkastella tuloerojen kehitystä. Tuloerojen kehitystäkin tarkastellaan Oxfamin raportissa, mutta tulokset eivät ole yhtä raflaavia, ja jätetään siksi vähemmälle huomiolle.

Viimeaikaisen osakemarkkinoiden kehityksen perusteella, näyttää, että varallisuuden keskittyminen on tällä hetkellä taittumassa. Sekään siis ei maailman köyhyysongelman kannalta ole millään tavalla hyvä uutinen.