Skip to content

Suomalaiset palkat kohtuullisen kilpailukykyisiä

by : 11.2.2014

Kaikki tietävät, että Suomen taloudella on merkittävä kilpailukykyongelma. Joitain soraääniä tosin kuuluu. Kokemuksesta tiedän, että tästä asiasta ei kannata olla eri mieltä, jollei halua vihaisia kommentteja. Silti en ole vielä vakuuttunut: Suomen talouden ongelmat näyttävät pikemmin heijastavan kansainvälisiä suhdanteita kuin Suomen erityisen heikkoa kilpailukykyä.

Kilpailukyvyllä voi tarkoittaa monta asiaa. Keskityn tässä hintakilpailukykyyn: Onko palkkataso liian korkea suhteessa talouden tuottavuuteen?

Kilpailukykyä voidaan mitata monella tavalla, enkä lähde nyt riitelemään siitä mikä mittari on oikea. Lähden yksinkertaisemmasta lähtökohdasta. Kilpailukykyongelma näkyy siinä miten meidän vienti menestyy.  Kuten englantilaiset sanovat: The proof of the pudding is in the eating:

Björn Wahlroos kiteyttää tyypillisen argumentin samankaltaisella logiikalla: Meillä on vain liian kallista tuottaa mitään vientimarkkinoille ja se on meidän ongelmien ytimessä.

Tämä on tietysti retorista liioittelua. Suomen vienti ei ole pudonnut nollaan. Edelleen Suomessa tuotetaan jotain, ja joitain kansainvälisiäkin investointeja tehdään Suomeen.

On toki monta esimerkkiä siitä, että suomalaiset tuottajat eivät ole enää kilpailukykyisiä. Etenkin teollisuudessa on selkeästi ongelmia. Toisaalta palveluvienti on samalla kasvanut joten pelkästään teollisuuden kehitystä tarkastelemalla saa liian synkän kuvan tilanteesta.

Kuinka paljon sitten meidän pitäisi viedä, jotta voisimme olla tyytyväisiä? Vienti ei ole itseisarvo, vaan me tarvitsemme vientituloja tuontikulujen ja muiden ulkomaille menevien rahavirtojen kattamiseen. Tämän mukaan meillä on tarpeeksi paljon vientiä jos vaihtotase on tasapainossa.

Vaihtotasealijäämä on viimeisen vuoden aikana ollut vain noin puoli prosenttia BKT:sta, ja on viimeisen parin vuoden aikana pienentynyt. Tämän perusteella ei näytä olevan suurta syytä huoleen.

Fincaccompgdp

Tämä ei ole kuitenkaan riittävä vastaus. Vaihtotasetta voidaan pitää tasapainossa vaikka vienti on heikko supistamalla kotimaista kysyntää ja siten tuontia. Tämä näkyy silloin talouden lamaantumisena ja kasvavana työttömyytenä. Nimenomaan näin on käynyt viimeisen parin vuoden aikana: Suomen vaihtotasealijäämä on supistunut mutta samalla työttömyys on kasvanut.

Kilpailukyvyn voidaan sanoa olevan kohdallaan, jos saavutamme taloudessa samalla sekä ulkoisen että sisäisen tasapainon (vaihtotase nollassa ja täystyöllisyys).

Nyt olemme siis tilanteessa, jossa vaihtotase on suurin piirtein tasapainossa, mutta työttömyys selkeästi liian korkea. Työttömyys on sinällään siten merkki siitä, että kilpailukykyä pitäisi kohentaa.

Korkea työttömyys ei kuitenkaan välttämättä heijasta kilpailukykyongelmaa, vaan voi myös heijastaa kansainvälisen talouden suhdanteita. Korkeaa työttömyyttä on vaikeata tulkita merkkinä Suomen kilpailukykyongelmasta, kun muualla euroalueella työttömyys on keskimäärin reippaasti korkeampi.

Fineurunempl

Suomen työttömyys on oire sitä, että euroalueella kokonaiskysyntä on liian heikko. Koko euroalue kaipaa elvyttävämpää talouspolitiikkaa

Toki, kuten Saksa on osoittanut, heikossakin suhdannetilanteessa voidaan saavuttaa täystyöllisyys jos kilpailukyky on reippaasti keskiarvoa parempi. Emme kuitenkaan kaikki voi olla keskiarvoa parempia. Kilpailukyvyn parantaminen palkkoja leikkaamalla on nollasummapeliä, jossa työttömyyttä vain siirretään maasta toiseen. Jos kaikki euromaat yrittäisivät matkia Saksaa seurauksena olisi vain syvenevä deflaatiokierre.  Jos ja kun euroalue toipuu taantumasta Saksassa puolestaan nyt häämöttää työllisyyspula ja sen myötä palkkojen nousupaineita.

Advertisements

From → Suomi

5 kommenttia
  1. Aki Suokko permalink

    Onko työttömyysaste nykyisin enää hyvä indikaattori? Miten olisi vaikka yksityisen sektorin (reaalinen) palkkasumma jaettuna työikäisten kansalaisten määrällä? Tämä ei tarkoita, että julkinen työ ei luo arvoa vaan että yksityisen sektorin palkkasumma voisi olla sopivasti normitettuna kelpo kilpailukykyindikaattori. Julkisen sektorin osuus työtunneista pitäisi kai jotenkin huomioida jos se ei ole ollut suhteellisen vakio? Mitä mieltä olet tällaisesta indikaattorista ja pystyisitkö esittämään kuvaajan tästä kansallisen kilpailukykymme mittarina jos pidät sitä järkevänä?

  2. Suomella on tavallaan tuplaongelma EKP:n rahapolitiikan takia. Tosaalta koko euroalue kituu, mutta lisäksi on valuuttakurssiongelma. EKP:n hillittömän tiukan rahapoitiikan takia euro on Suomen näkökulmasta liian kallis. Katsoin jokin aika sitten pikaisesti miten valuuttakurssit ovat muuttuneet finanssikriisin jälkeen. Euro on vahvistunut USD:ta vastaan enemmän kuin SEK kriisin jälkeen. Ei mikään hyvä merkki.

    REER näyttää tuolta:
    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/graphCreator.do?tab=graph&a=2&cp=noValue&c=1&d=0&i=DE&h=0&time=0-18&x=time&geo=2,7,28-29&y=geo&f=90.0&g=130.0&language=en&pcode=tsdec330&plugin=1

    Näyttää siltä, että olemme liian kalliita. Onneksi voimme ottaa runsaasti lisää velkaa, niin ei tarvitse devalvoida sisäisesti kuten euroalueella on tapana. Odotamme vain että euro kosahtaa tai muut kyllästyvät ja laittavat EKP:n painamaan rahaa.

  3. Kiitos jälleen kommenteista.

    Mikko-Ville,

    Suomen reaalinen valuuttakurssi on toki noussut selkeästi muihin euromaihin verrattuna 90-luvun puolivälistä, kuten sinun linkkaama kuva osoittaa.
    En kuitenkaan tästä vetäisi johtopäätöstä, että reaalinen valuuttakurssi olisi nyt liian korkea. Markan kellutuksen jälkeen reaalinen valuuttakurssi oli pikemmin liian alhainen. Me liityttiin euroon aikoinaan aliarvostetulla valuuttakurssilla. Tämä aliarvostus on nyt korjaantunut ripeämmällä palkkakustannusten nousulla Suomessa.

    Pieni muistutus on paikallaan kun sanot, että ”Onneksi voimme ottaa runsaasti lisää velkaa, niin ei tarvitse devalvoida sisäisesti kuten euroalueella on tapana”. Valtio toki ottaa velkaa, mutta jos katsomme koko Suomen kansantaloutta kokonaisuutena, emme merkittävästi velkaannu. Vaihtotase on lähes tasapainossa. Yksityisen sektorin ja eläkejärjestelmän säästöillä voitaisiin lähes täysin valtion velanottoa rahoitta. Siten ei ole tarvetta mihinkään sisäiseen devalvaatioon velkakierteen katkaisemiseksi.

    Aki,

    Työttömyysasteen tarkoitus tässä yhteydessä on kertoa, onko käyttämätöntä työvoimaa, jota voitaisiin työllistää jos palkat olisivat kilpailukykyisempiä.

    Minun arvio on, että työttömyysaste antaa tästä kohtuullisen indikaation. Kun työttömyysluvut nousevat merkittävästi, niin se yleensä merkitsee, että on enemmän työllistettävissä olevaa käyttämätöntä työvoimaa

    Se ei tietysti ole ongelmaton mittari. En osaa kuitenkaan sanoa mihin suuntaan se vääristää arviota.

    Ongelmana voi olla kasvava määrä piilotyöttömiä jotka eivät näy tilastoissa, mutta joita voitaisiin työllistää, jos työpaikkoja olisi enemmän tarjolla. Silloin työttömyysluku aliarvioi kilpailukyvyn heikkenemisen.

    Ongelmana voi myös olla, että on kasvava määrä työttömiä, joita ei voitaisi työllistää vaikka työpaikkoja olisi enemmän tarjolla. Esimerkiksi siitä syystä, että ne eivät olisi valmiita ottamaan vastaan työtä sellaisella palkalla, jota mahdolliset työnantajat olisivat valmiita maksamaan. Silloin työttömyysluku yliarvioi kilpailukyvyn heikkenemisen. Tämä olisi toki kasvava ongelma, mutta se ei ole ongelma, jota voidaan ratkaista palkkojen kilpailukykyä parantamalla.

    En ymmärrä millä tavalla sinun ehdottama vaihtoehtoinen mittari indikoisi kilpailukykyä. Se ei millään tavalla mittaa palkkoja suhteessa tuottavuuteen. Lähinnä se olisi kai jonkinlainen tuottavuusmittari, jossa huomioidaan myös yhteiskunnallinen tehottomuus siitä, ettei kaikkea työvoimaa hyödynnetä. Tämä olettaen, että palkat suoraan heijastaisivat tuottavuutta, mikä sekin on sangen rohkea oletus.

    • Olen samaa mieltä, että meillä oli euron alkuaikoina riittävän halpa valuutta, ehkä jopa liian halpa.
      USD:ta vasten katsottuna homma kehittyi noin:
      https://drive.google.com/file/d/1QYZOAvNOaoLjrUxphn4mdiNXv29xm0l3erYlVJw8mP96cxWmQeHAmJww_j700vCuYl-gcqs26QboqA8e/edit?usp=sharing

      Ja kun katsotaan Suomen ja Ruotsin BKT:t:
      http://research.stlouisfed.org/fredgraph.png?g=s0P

      Kyllähän selkeästi, että Suomen BKT on lähtenyt tippumaan miltään järjelliseltä trendiltä. Viimeinen naula arkkuun näyttää tulleen siinä vaiheessa, kun EKP rupesi nostamaan korkoja, kun toipuminen oli pahasti kesken.

      Tuossa velkakommentissani ei ollut tarkoitus olla sarkasmia siinä mielessä, että olen todella sitä mieltä. Toki meidän kannattaisi tehdä tarvittavat hyvän fiskaalikertoimen optimoinnit jo tässä vaiheessa, mutta ei juuri muuta radikaalia. Sisäistä devalvaatiota emme tosiaan tarvitse nimenomaan velkakierteen katkaisemiseen. Muuhun tarkoitukseen sitä tuskin kannattaa yrittää käyttää, koska siinä tulee helposti aikamoisia vaurioita yhteiskuntaan. Nykymuotoinen euro ei ole kestävä rakenne, eli voimme ihan helposti jatkaa nykyisellään ja yrittää etsiä liittolaisia, jotka haluaisivat työntää Buban pois EKP:n kuskin penkiltä.

      Siirtyminen omaan kelluvaan valuuttaan olisi tietenkin paras keino, mutta nykyisessä poliittisessa kehyksessä sen toivominen ei varmaan ole realistista.

  4. Tage Johansson permalink

    Kokonaan eri asia on se, että mihin asioita verrataan. Kilpailemmeko todella siis esim. Saksan kanssa tuoteillamme,…eli siis palkkakustannuksillamme? – Mielestäni emme, koska me teemme keskinkertaista (anteeksi vaan) kuraa ja saksalaiset tekevät innovatiivisia laatutuotteita, joista voi periä korkeampaa hintaa, joista saa korkeamman lisäarvon ja joiden kohdalla työntekijätkin voivat ansaita korkeampaa palkkaa,…mitä siis saksalaiset eivät kuitenkaan meihin nähden tee.

    Ongelmamme on siis se, että teemme keskinkertaisia tuotteita – joita tehdään lähinnä aasiassa – ja teemme niitä kokeimmilla palkoilla mitä missään. Tällainen yhtälöhän ei voi toimia.

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s